Tuesday, June 7, 2011

Kichwa

As most of you know, this semester I took a Kichwa class. [Recap] Kichwa is the main indigenous language here of Ecuador. It has been very difficult to learn Kichwa, and even after a few months of studying it, I am only still in the beginner levels. However, I wanted to show off my final essay that I wrote in Kichwa just because I am proud of myself. I wrote a story we learned in my main seminar here, about a tiger and a rabbit. It's a story from the oral tradition of the Afro-Ecuadorian populations, but I liked it so much that I decided to translate it from Spanish into Kichwa. Let me know if anyone needs help translating ;)


Kunuka shinallatak sacha misika      
           Mana chay ñawpa rimayka runa kay willayta ashtawankarin kamachik willaytami charin. Shinallatak mana chay ñawpa rimayka tukuripachata charinchu, shinallatak willachikpa llukshiyka shukta churankapak yuyaymi tian. Chay ñawpa rimayka Ecuador ukumanta yanakunapa ayllu llaktakunapa rimay kawsaymi tian, shinallatak wawakunaman katinkapak willanata ushan. Ñawpa rimaykunapa shuk rikuchikunapa shuk shinallatak rimay ñawpa kawsay yachaykunapa rikuchikunaka shuk kutinka ñawpa rimaypa rikuypika kan shinallatak killka katikpika shinallatak runa rikukpika kan. Chay shinakuna willanaka amuklla shuk kutinmi tian, shinallatak ñawpa rimaypa tawkarikunaka imashina rimaypi shinallatak tiakpi tian. Chaymanta, shuk kutin ñukapa rikuypika shukkuna willachikkunami kakrinkuna. Ñawpa rimaypa mishay tiakka chay tukuripachaka sinchi rimarinata runa rikukpura katichinkuna, ñawpa rimaypa nishaninmanta shinallatak kankunapa usharinmanmi willaykuna tiankuna.

            Ñawpa rimaypa pushachik rurakkunaka kankunami: sacha misi, shinallatak kunupash maykan sachapi kawsankuna. Shuk kanchisripimi, tukuy sachapi shuk raymimi tiarka, maypi, tukuy wiwakuna ashtakata mikurkakuna. Kunuka payman mikunata sacha misi tarichun munarka, kunuka yapa uchillakaymanta paypa mikunata sachapimi hapinkapak karka. Shinallatak, kunu tapuykpi, sacha misika sinchiwanmi mana nirka. Kunuka tukuy tutamantakunapi sacha misita, yanapachun mañashpa maskarka. Hipa sacha misika kunuta ashtaka kutinkuna mana nina, kunuka sacha misita sachapi hapinkapak rirkpi, katinata yuyarka.
            Ashtawan yuyaysapa shinallatak kushilluk kunuka karka, shinallatak chaymanta, kunuka sachapa ñankunata sacha misita yallik yacharka. Sacha misi chayamunkakamanka, hatun hunta mikunawan lushunwanmi tatkirkahuni kunuka sacha misipa ñanpa ñawpapi uchilla ñanpi rikurichun rurarka. Kunuka ñawpaman sacha misita wañushkashina karka, shinapash ña paypa lushunpi achka mikunatami charirka. Kutin, kunuka ñawpapi sacha misita wañushkashina karka, shinapash sacha misika sakirirka ashtawan kunukuna ñanpa puchukaymanta ñawpapi tiakrin yuyarka. Kutin kimsa nikipi, kunuka ñawpapi sacha misita wañushkashina karka, shinapash chay kutin, sacha misika mana sakirkachu. Sachapi tukuy kunukunatami rikurka hapinata yuyarka. Chaymanta, paypa lushunpa jawapi wañushka kunutami sakirka, shinallatak ashtawan kunukunata maskankapak shinallatak hapinkapakmi rirka. Ashtawan wañushka kunukunata maskankapak kutimurka ima illaywan, mana kunu shinallatak paypa lushuntapash mikunawan tiarkachu. Sacha misika kunu umachishkata rikurka. Chayamunkakamanka kunuka mikunapa lushunwan wasimanmi tikrashkarka. Sacha misika maypi kunu kawsarkata mana yacharkachu. Chaymanta, kunuka tukuy mikunata mikurka, mana pimanpash kushpa, sacha misita yachachiy yachachina munarka.

No comments:

Post a Comment